____VANHOILLISLESTADIOLAISUUS____ Pohjolan Kristillisyys vai Jotain Ihan Muuta?

"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat."

Name:

larsleevi@gmail.com

Thursday, November 23, 2006

RY:n PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO

Seuraava puuhenvuoro julkaistiin Vantaan Laurissa 2003. Vantaan Lauri on Vantaan seurakuntien viikkolehti. Linkistä aukeavalla nettisivulla myös Liisa Lestadiolaisen tarina. LINKKI
---

SUURPERHEET

— Lestadiolaisuudesta on monilla hyvin kaavamainen kuva. Tosiasiassa tilanne on paljon monimuotoisempi. Suurperheet ovat yleisiä, mutta joukossa on myös pienperheitä, kokonaan lapsettomia perheitä ja yksin asuvia ihmisiä. Ammatillinen kirjo on hyvin laaja. Alueellisesti eteläisessä Suomessa asuvien lestadiolaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Helsingin rauhanyhdistys on maan toiseksi suurin, ja se on toiminut yli 100 vuotta. Paljasjalkaisia pääkaupunkiseutulaisia on yhä enemmän.

USKOVAISTEN YHTEYS

— Uskominen on lestadiolaiselle elämän tärkein asia. Sitä ei kuitenkaan ole tapana tuoda näkyvästi tai julkisuutta tavoitellen esille. Se toteutuu jokapäiväisessä elämässä ja päivittäisissä valinnoissa.

— Uskovaisten yhteys toisiin on läheistä ja mutkatonta. Erikoista on, että se kattaa kaiken ikäiset lapsista vanhuksiin. Yhdessä iloitaan ja viihdytään, mutta myös tuetaan vaikeuksissa ja autetaan eri elämäntilanteissa. Tämä on suuri lahja ja etuoikeus — osa Jumalan antamaa siunausta.

ANTEEKSISAAMINEN

— Perinteestä seuraa tiettyä sisäänlämpiävyyttä, joka ilmenee kielellisissä ilmauksissa. Osalla näistä on tärkeä opillinen ja sisällöllinen merkitys. Muutoin seurapuheissa puhujat pyrkivät käyttämään normaalia yleiskieltä ja kaikille tuttuja käsitteitä.

— Anteeksisaaminen on ihmiselle vapauttavaa. Siitä kumpuaa turvallisuus ja luottavaisuus eri elämäntilanteisiin ja tulevaisuuteen, myös vaikeuksia kohdatessa.

LASTEN KASVATUS

— Lestadiolaisuus painottaa nykyisin enemmän kasvatuskristillisyyttä kuin julistuskristillisyyttä. Kasvatuksella ja ohjauksella — ei säännöillä — on keskeinen merkitys esimerkiksi perheiden elämässä. Kiinteä perheyhteys ja puolisoiden keskinäinen luottamus tukevat lapsia ja nuoria ja antavat heille turvallisuutta, minkä arvoa ei voitane nyky-yhteiskunnassa kiistää. Uskomiseen ei ketään voi tietenkään pakottaa, vaan jokainen tekee itse oman valintansa.

LESTADIOLAISUUS ENNEN JA NYT

Lestadiolaisuus syntyi 1840-luvulla Ruotsin Lapissa pappi Lars Leevi Laestadiuksen vaikutuksesta. Laestadius koki herätyksen, jonka keskeisiä piirteitä olivat synnintunto ja syntien anteeksi saaminen. Niistä tuli hänelle elävän uskon perusta.

Laestadius saarnasi lappilaisille kovalla kielellä heidän synneistään, varsinkin alkoholinkäytöstä, saadakseen heidät synnintuntoon. Lestadiolaisuus levisi nopeasti myös muualle Pohjois-Suomeen.

1800-luvun lopulla lestadiolaisuus jakautui kolmeen ryhmään: uusheräykseen, esikoislestadiolaisuuteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen, joka järjestäytyi Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistykseksi, SRK:ksi. Siihen kuuluu 200 paikallisyhdistystä ja noin 80 prosenttia kaikista lestadiolaisista. Myöhemmin SRK:sta erkani pari pientä ryhmää.

Vanhoillislestadiolaisten seuroissa on keskeistä spontaani saarnan keskeyttäminen ja saarnaajan julistama syntien anteeksi antaminen ”Jeesuksen nimessä ja veressä”. Seuroissa lauletaan Siionin lauluja.

Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen suhde kirkkoon ja yhteiskunnan uusiin ilmiöihin on jännitteinen. Liike on pysynyt kirkon sisällä, mutta se hyväksyy seuroihinsa vain omat papit ja saarnaajat. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ei hyväksy muun muassa television katsomista, elokuvia, videoita, teatteria, tanssia eikä alkoholinkäyttöä. Tupakointi hyväksytään. Ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti.

Vantaan rauhanyhdistyksen rukoushuone on Asolassa. Siellä on säännöllisesti seuroja sekä lapsi- ja nuorisotyön toimintaa. Jokakesäisiin suviseuroihin kokoontuu 80 000 lestadiolaista.

Vantaan RY:n puheenjohtaja Kyösti Haukipuro

0 Comments:

Post a Comment

<< Home