AIMO HAUTAMÄKI HOITOKOKOUKSISTA KESÄLLÄ 2006 KOTIMAA -LEHDESSÄ
---
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteerin mukaan vuosikymmenien takaisten hoitokokousriitojen mahdolliset anteeksipyynnöt ovat asianomaisten ihmisten, ei SRK:n asia.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen [SRK] pääsihteerin Aimo Hautamäen mukaan 1970-luvulla käyty hoitokokouksiksi kutsuttu tapahtumasarja ei ollut SRK:n mobilisoima hoitokokousten järjestelmä. Paikalliset rauhanyhdistykset pyysivät keskusyhdistykseltä apua vanhoillislestadiolaista herätysliikettä kohdanneissa silloin ajankohtaisissa kysymyksissä.

– Toiset olivat silloin yksinkertaisesti vain huolissaan toisista, Hautamäki toteaa.

Viime talven aikana käytiin internetin eräillä keskustelupalstoilla vilkasta keskustelu noista vuosikymmenien takaisista tapahtumista. Internetin antaman kuvan mukaan joukolle ihmisiä oli jäänyt hoitokokouksista yhtä ja toista mieltä kaihertamaan.

Kollektiiviset anteeksipyynnöt eivät tarpeellisia

Hautamäki myöntää, että hoitokokoukset saatettiin kokea eri tavoin.

– Oli varmasti sellaisiakin kokouksia, että kaikki ei niissä mennyt oikein. Yleensä kokouksien puhujat kuitenkin kysyivät, olivatko heidän puheensa aiheuttaneet pahennusta. He pyysivät anteeksi, ja heille annettiin anteeksi.

– Jäi kyllä ihmisiä, joille asiat eivät kirkastuneet. Heille jäi sydämeen katkeruus, ja tämän seurauksena on nyt sitten vaadittu SRK:lta yleistä anteeksipyyntöä, Hautamäki arvioi.

SRK:lta ei Hautamäen mukaan ole kuitenkaan tulossa mitään yleistä anteeksipyyntöä menneistä.

– Tällaista ajatusta ei ole harkittu.

Hautamäki vertaa asiaa Kotimaa-lehden viimevuotiseen yleiseen anteeksipyyntöön.

– Lehden yksittäiset tekijäthän niitä juttuja kirjoittivat. Meidän käsityksemme mukaan anteeksi pyytää se, joka tekee jotakin väärin. Ei joku toinen voi pyytää anteeksi toisen puolesta, Hautamäki linjaa.

Hautamäki arvostelee internetkeskustelua siitä, että mielipiteitä esitetään nimettöminä. Lisäksi asialla on hänen mukaansa nuoria, jotka eivät itse olleet 70-luvun tapahtumissa mukana.

Hoitokokousten taustalla yhteiskunnan muutos

Hautamäki kertoo, että 1970-luvun tapahtumia on käsitelty jo vuosia sitten esimerkiksi eräiden puhujienkokouksien yhteydessä.

– Yleinen käsitys on, että 60-luvun yhteiskunnallinen murros ja uskonnon aseman kaventuminen vaikuttivat siten, että Rauhanyhdistyksen piiriin tuli tiettyjä maallistumisilmiöitä. Ne osoittivat, että usko ja elämä eivät kulkeneet käsi kädessä, Hautamäki sanoo.

Vuosikymmenien takaisilla maallistumisilmiöillä Hautamäki tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan repivää arvostelua tai perhe-elämään ja lapsiin liittyvää kysymystä ehkäisyn käytöstä. Lisäksi television ohjelmien katselu todettiin tuolloin uskovaiselle kodille sopimattomaksi.

Kotimaa